1. Gullviva - Kevätesikko
Primula veris

Kevätesikko on yksi aikaisimmista kevätkukistamme. Kukkia on perinteisesti käytetty päänsärkylääkkeenä ja maustamaan viinaa. Sen juurta pidettiin yskää lievittävänä, mutta sitä on käytetty muuhunkin. Mihin?

a) Vauhdittamaan virtsaneritystä
b) Ripulia vastaan
c) Hammaskipua vastaan

2. Bondsyren - Pihasyreeni
Syringa vulgaris

Pihasyreeni on tavallinen näky Paraisten puutarhoissa. Kukat tuoksuvat voimakkaasti, ja niitä voi hyvin käyttää ruoanlaitossa. Vanhan uskomuksen mukaan sai toivoa jotakin, jos nieli syreeninkukan, jossa oli tietty määrä terälehtiä. Kuinka monta?

a) 4
b) 5
c) 6

3. Smultron - Metsämansikka
Fragaria vesca

Moni varmasti tuntee vanhan tavan pujotella metsämansikoita ruohonkorteen. Yhtä tuttua ei liene se, että metsämansikan lehtiä on käytetty lievittämään ihottumaa ja munuaisvaivoja. Luonnontutkija Carl von Linné oli ihastunut metsämansikoihin. Hänen mielestään marjat auttoivat tiettyyn vaivaan, joka ilmeisesti kiusasi häntä. Mihin?

a) Kihtiin
b) Yskään
c) Suolitukokseen

4. Lavendel – Laventeli
Lavandula augistifolia

Laventeli on hyväntuoksuinen yrtti. Naiset ottivat perinteen mukaan usein mukaansa kirkkoon ”kirkkokimpun”, jossa oli esim. laventelia, todennäköisesti peittämässä epämiellyttäviä hajuja. Laventelia on käytetty myös kansanlääketieteessä. Mihin tarkoitukseen?

a) Deodoranttina
b) Rauhoittavana aineena
c) Peräruiskeena

5. Nyponros – Orjanruusu
Rosa dumalis

Orjanruusun nuppuja ja lehtiä on käytetty kansanlääketieteessä muun muassa haavanhoitoon ja mietona laksatiivina. Orjanruusua on käytetty myös kevätväsymystä ja keripukkia vastaan. Mikä on keripukki?

a) Apatia
b) Luukato
c) C-vitamiinin puutostila

6. Kungsmynta / oregano – Mäkimeirami
Origanum vulgare

Keskiajalla mäkimeiramin uskottiin suojelevan pahalta silmältä, noidilta ja paholaiselta. Sitä käytettiin kaikkiin mahdollisiin vaivoihin kuten hammassärkyyn, käärmeenpuremaan, rupiin ja melankoliaan sekä vilustumisaikoina limaa irrottavana aineena. Mäkimeiramia voi käyttää myös lankojen värjäämiseen. Minkä väristä langasta tulee?

a) Oliivinvihreää
b) Auringonkeltaista
c) Purppuranpunaista

7. Pion (Bondpion) - Tarhapioni
Paeonia × festiva

Tarhapionista tuli suosittu koristekasvi 1600-luvulla, mutta sitä oli kasvatettu Pohjolassa pääosin monipuolisena lääkekasvina jo aiemmin. Pionin juurta, pionietikkaa, pionivettä ja pioninsiemeniä käytettiin jo antiikin aikoina – mutta mihin?

a) Kihtiin
b) Epilepsiaan
c) Hammaskipuun

8. Teveronika – Nurmitädyke
Veronica chamaedrys

Nurmitädyke on pienikukkainen kasvi, jota on kutsuttu monilla eri nimillä; kissansilmä, tuhkurinruoho, ämmännaama ja rosmukkaheinä. Kansanlääketieteen mukaan nurmitädykkeellä voi hoitaa eri sairauksia, jotka kaikki liittyvät tiettyyn elimeen. Mihin?

a) Munuaisiin
b) Maksaan
c) Silmiin

9. Midsommarros – Juhannusruusu
Rosa pimpinella plena

Juhannusruusua on kasvatettu Suomessa 1800-luvulta alkaen. Sen alkuperä on tuntematon. Ehkä se on kotoisin Venäjältä. Ennen vanhaan jokaisen torpan ja mökin pihalla kasvoi juhannusruusu. Ruotsiksi sillä on toinenkin nimi. Mikä?

a) Finlands vita ros (Suomen valkoinen ruusu)
b) Rosornas drottning (ruusujen kuningatar)
c) Pimpinellros (pimpinellaruusu)

10. Berglin – Sinipellava
Linum perenne

Sinipellava on pellavakasvien sukuun kuuluva koristekasvi. Pellavakasveilla on monia käyttötarkoituksia, ja niistä voi tehdä muun muassa pellavaöljyä, pellavalankaa ja pellavakangasta. Carl von Linné antoi pellavalle sen latinankielisen nimen Linum usitatissimum. Mitä se tarkoittaa?

a) Paras öljy
b) Pitkä korsi
c) Kaikkein käytettävin